Kaikenlaista sattuu ja pitikin sattua kohdalle juuri kun kaikki meni niin hyvin...

Elli alkoi oireilemaan levottomasti sunnuntain vastaisena yönä ja ymmärsin sen viedä aamulla päivystävälle lääkärille, mamma kun ei ollut ollenkaan oma itsensä, pennut hoiti mutta katseessa oli kipu. Lääkärin diagnoosi oli tyly; kohtutulehdus. Viimeisin pentu oli sen verran iso ja piti hieman avustaa maailmaantulossa, saattoi siitä jäädä Elliin jotain ylimääräistä, niin eläinlääkäri arvioi. Lääkekuurille määrättiin ja aika alamaissa Elli poloinen olikin, ei tahtonut ruoka maistua, tarjosi sitten mitä hyvänsä.

Eilen kävimme uudemman kerran lääkärissä ja lääkäri uskoi antibioottejen tehoavan, mutta määräsi pennut lisäravittaviksi suurimmaksi osaksi aikaa, jotta Elli saa levätä, eikä rasita itseään kuuden pennun imettämisellä. Katastrofin siemen oli kylvetty, pennut kun eivät suostuneet imemään tuttipulloa ja pipetillä ruokkiminen oli yhtä tuskaa, eivät ne suinkaan suu auki odottaneet maitotippaa, päinvastoin, laittoivat vastaan kaikilla voimillaan (jänteviä pentuja tuntuvat olevan).

Kun urakka näytti aivan mahdottomalta, soitin numeroon josta jo ennenkin olin avun saanut (urosvalintaa tehdessäni) ja sieltä apu löytyi tälläkin kertaa, vihje lapinkoiranartusta joka oli paria päivää aiemmin penikoinut yhden pennun. Sinne siis soittamaan ja äärimmäisen ystävällinen henkilö toivotti pennut tervetulleiksi hoitoon jos vain emokoiralle sopi.

Ei muuta kuin haikein mielin pakattiin pojat matkalle koriin ja tytöt jäivät Ellin hoitoon, niiden hoidon Elli jaksaisi, eikä unohtuisi hoitovietti ja tärkeä imettäminen. Ellin tervehdyttyään pojat palaavat sitten takaisin kotiin.

Perillä uudessa hoitopaikassa Minka-emo poikansa kanssa otti tulokkaat alkuihmettelyn jälkeen hienosti vastaan ja melkeinpä heti pääsivät maistamaan maitoa. Pojilla menee hienosti, kiitos Minka, Taru ja Tero

Alla muutama kuva pojista tänään 1 viikon ikäisenä, kuvat on ottanut Taru Vallius.

Niin ja tytöistä olen ottanut myös kuvia, mutta ne toiseen kertaan nyt en ehdi.

Elli on nyt parempaan suuntaan huomattavasti. Ruoka maittaa taas, on popsinut oikein urakalla tänään ja muutenkin pirteämpi, eiköhän tämä tästä hyväksi muutu, loppuviikosta menemme käymään vielä lääkärissä kontrollikäynnillä.